Talviurheilujuhlaa - Suomen Hiihtoliitto 1908-2008
Suomen Hiihtoliiton (SHL) syntysanat sanottiin vuonna 1908, jolloin perustettiin ”Liitto Suomen Hiihtourheilun edistämiseksi”. Siitä alkoi kehitys Suomen Hiihtoliitoksi, yhdeksi Suomen merkittävimmistä urheilujärjestöistä, jolla on vankka asema myös kansainvälisesti. SHL:n juhlanäyttely kertoi sadan vuoden tapahtumista urheilijoiden ja arvokisojen kautta. Esille tulivat monet värikkäät kilpailut ja kansakunnan mieliin painuneet muistot.
Suomen kilpahiihto kansainvälistyi 1920-luvulla. Menestystä tuli ensimmäisen pronssisen olympiamitalin (Chamonix 1924) kautta Tapani Nikulle ja ensimmäiset arvokisavoitot (30 km, 50 km) saavuttaneelle Matti Raiviolle Lahdessa 1926. Veli Saarinen oli ensimmäinen olympiakultaa saavuttanut hiihtäjä Lake Placidin kisoissa 1932. 1930-luvulla Kalle Jalkanen ja monet muut suomalaiset hiihtäjähuiput saavuttivat mitaleja olympialaisissa ja MM-kisoissa. Suomesta tuli voittoisa etenkin viesteissä.
Sotien jälkeen 1950-luvulla alkoi suomalaisen hiihdon kulta-aika. Kirkkaimmat hiihtomitalit veivät tuolloin Veikko Hakulinen ja Kalevi Hämäläinen. Oslon olympiakisoista 1952 lähtien myös naiset olivat mukana kansainvälisissä mitalitaistoissa. Lydia Wideman, Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen veivät Suomen naiset menestykseen. 1960-luvulla Eero Mäntyranta oli voittamaton. Hiihtäjälegenda Juha Mieto vei 1970-luvulla Suomen hiihdon maailmankartalle ja hänen sadasosasekunnin häviönsä 15 km:n hiihdossa Lake Placidin kisoissa 1980 on jäänyt pysyvästi mieliimme. Naisissa Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori kilpailivat tasavertaisesti neuvostoliittolaisten naishiihtäjien rinnalla 1970-luvulla saavuttaen kultaa ja hopeaa.
1980-luvun hiihtokuningattaret olivat Marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen. Lukuisat arvokisavoitot, kuten Kirvesniemen Sarajevon ja Lahden sekä Matikaisen Calgaryn ja Lahden kultamitalit saivat suomalaiset hurmokseen. 1980-luvulta lähtien miesten puolella Harri Kirvesniemi teki pitkän ja ansiokkaan uran. Mika Myllylä ja Jari Isometsä olivat huippunimet 1990-luvulla. Lahden dopingskandaali 2001 vei hetkeksi uskon Suomen kilpahiihtoon, mutta sen jälkeen etenkin Suomen naiset Virpi Kuitusen johdolla olivat kilpahiihdon huipulla.
Mäkihyppy on tullut Suomeen 1870-luvulla ja Lahdessa on kisailtu vuodesta 1908 lähtien. Varhaisvuosien huippuja 1920- ja 1930-luvulla olivat mm. Paavo Nuotio, Lauri Valonen ja Esko Järvinen. 1950-luku ja 1960-luvun alku oli kulta-aikaa myös suomalaisessa mäkihypyssä. Matti Pietikäinen (Falun 1954) ja Antti Hyvärinen (Cortina 1956) syrjäyttivät norjalaiset ensimmäistä kertaa arvokisoissa. Juhani Kärkinen, Veikko Kankkonen ja Niilo Halonen olivat myös voittoisia. Yhdistetyssä ensimmäisen arvokisavoiton saavutti myös loistava hiihtäjä Heikki Hasu St. Moritzissa 1948. Paavo Korhonen taas voitti 1958 Lahdessa MM-kisoissa yhdistetyn kilpailun. 1970-luvulla tasaisen varma hopeamies oli Rauno Miettinen ja 1980-luvulla Jouko Karjalainen.
Uutta menestystä toivat 1970-luvun lopulta lähtien Tapio Räisänen, Jouko Törmänen ja Pentti Kokkonen. 1980-luvulla Suomi oli välillä voittamaton mäkihypyssä Jari Puikkosen ja erityisesti Matti Nykäsen ansiosta. Nykäsen Calgaryn olympialaisten 1988 kultamitalit kaikissa mäkihyppylajeissa on edelleen lyömätön saavutus. 1990-luvun alussa 16-vuotias Toni Nieminen räjäytti potin Albertvillen kisoissa. 1990-luvun lopulta huipulla pysynyt Janne Ahonen oli mäkihypyn valttikorttimme. Viides mäkiviikon voitto 2007-2008 ainoana maailmassa kirjoittaa Janne Ahosen nimen historiaan. Yhdistetyssä saavutettiin runsaasti kultaa sekä kunniaa Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen ansiosta.
Näyttely esitteli runsaasti ennen näkemätöntä esineistöä, kuten huippuhiihtäjiemme ja mäkihyppääjiemme palkintoja ja kilpa-asuja. Näyttelyssä pääsi ihastelemaan tunnetuimpien hiihtäjiemme ja mäkimiestemme mitaleita, kuten Marja-Liisa Kirvesniemen, Veikko Hakulisen, Juha Miedon, Veikko Kankkosen ja Toni Niemisen.