Suomen naiset ladulla ja mäessä

Huomasitko, että syksyllä 2020 ilmestyi näyttelyyn pohjautunut samanniminen kirja? Kirja on myynnissä verkkokaupassamme!

Näyttely valotti monia mielenkiintoisia kysymyksiä naisten hiihdon historiasta. Millaisia olivat naisten hiihtokilpailut ja miten naisten kilpailemiseen on suhtauduttu Suomessa? Miten hiihtävät naiset siirtyivät marginaalista valtavirtaan? Milloin sitten ensimmäiset naiset hyppäsivät hyppyrimäestä? 

Ladulla

Naisten kilpahiihdolla on Suomessa pitkät perinteet.  Ensimmäiset hiihtokilpailut, joissa oli myös naisten sarja, pidettiin 13.2.1886 Impilahdella Karjalassa. Suomen mestaruudesta naiset kilpailivat ensimmäisen kerran 5 km:n matkalla 1911 Hämeenlinnassa. Esillä oli myös sekä naisten kansainvälinenkin hiihto työväen urheiluseuroissa että lottajärjestön voimakas hiihtoharrastus. Hiihto- ja ulkoiluvaatemuotia käsiteltiin monesta näkökulmasta.

Olympialaisissa naisten maastohiihto oli ensimmäistä kertaa Oslossa vuonna 1952. Suomen naisten hiihtokilpailuperinteet takasivat 10 km:n matkalla kolmoisvoiton. Sen toivat Lydia Wideman, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen. Kansainvälistä menestystä toivat 1970-luvulla erityisesti Marjatta Kajosmaa, Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori. 1980-luvun Suomen naishiihdon tähtiä olivat Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen ja Pirkko Määttä. 1990-luvulla kirkkaimmat mitalit toi mm. Marjut Rolig. 2000-luvulla Suomen naisista eniten menestystä ovat saavuttaneet Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen ja Pirjo Muranen.

Mäessä

Naisten mäkihyppy on ollut Suomessa harvinaista, niin kuin muuallakin maailmalla. Muutama naishyppääjä on ollut Suomessa jo 1950-luvulla, ensimmäiset jo 1900-luvun alussa. Lahtelainen Tiina Lehtola oli 1970- ja 1980-luvun vaihteen mäkihyppääjä, joka sai hyviä tuloksia poikien sarjoissa. Tänä päivänä Suomen nouseva tähti on mm. Julia Kykkänen. Kansainväliseksi lajiksi naisten mäkihyppy on noussut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.