Huipulta - Alppilajien historiaa Suomessa
Suomalaisten freestyle menestys Naganon Olympialaisissa 1998 ja sen myötä samanaikaisesti alkanut nousu myös pujottelussa käänsi suomalaisten katseet perinteisistä talvilajeista alppilajeihin. Milloin ja miten alppilajit tulivatkaan Suomeen ja miten niiden historia täällä on kulkenut?
Hiihtomuseon Huipulta-näyttely vastasi näihin kysymyksiin. Tiivistä tietopakettia ja ennennäkemättömiä valokuvia rikastuttivat värikäs monipuolinen esineistö ja tunnelmalliset elokuvat, joita katseltiin after ski osastolla ulkomaisten tähtien seurassa.
Ensimmäiset alppihiihdon Maailmamestaruuskilpailut järjestettiin Mürrenissä Sveitsissä vuonna 1931. Olympiakisojen ohjelmaan alppihiihto pääsi vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa. Alppihiihdossa miesten ja naisten kilpailulajeja on aina ollut yhtä paljon.
Suomessa alppihiihdon juuret ovat tunturihiihdossa, naiset järjestivät ensimmäisinä alan koulutusta. Suomen alppihiihdon isänä on pidetty kuopiolaista Erkki Penttilää (1905-2004).
Ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin Sallassa 1937. MM-tasolla suomalaisia oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 1939 kisoissa Puolan Zakopanessa. Talviolympialaisten alppilajeihin Suomi lähetti ensimmäiset osanottajansa vuonna 1948 Sveitsin St. Moritziin.
Riitta Ollikka oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maailmancupin pisteille 1970-luvulla ja hän sai nuorten EM-kilpailun syöksyssä vuonna 1974 hopeaa. Suomen ensimmäisen aikuisten alppilajien arvokisamitalin saavutti Martti Kellokumpu vuonna 1986 kumparelaskussa. Tapahtumat Vailin MM-kilpailuissa Yhdysvalloissa vuonna 1999 nostivat Suomen maailmankartalle alppihiihdossa. Kalle Palander oli pujottelun ensimmäisen kierroksen jälkeen seitsemännellä sijalla. Toisella kierroksella hän piti pintansa ja yllätti voittamalla kaikki maailman huiput. Suomen ensimmäinen MM-kulta alppihiihdossa oli saavutettu.
Näyttely esitteli Suomen alppihiihdon historiaa edeten vuosikymmenittäin sekä freestylen, nopeuslaskun sekä lumilautailun suomalaisia saavutuksia. Tekstipaneleita kuvitti lukuisa ennen julkisuutta näkemätön kuva-aineisto sekä sarjakuvapiirtäjä Jupun tätä näyttelyä varten piirtämät sarjakuvat.