Hiihtomuseon historia

Lahden hiihtoteemaisten näyttelyjen historia alkaa jo vuodesta 1926, jolloin järjestettiin Lahden ensimmäinen suksinäyttely. Vuonna 1959 Lahden Hiihtoseuran Veteraaniosasto teki Hiihtoseuran johtokunnalle ehdotuksen Hiihtomuseon perustamisesta. Hiihtomuseosta tuli osa Lahden kaupunginmuseota vuonna 1974. Uuden museon aihepiiriksi määriteltiin Suomen talviurheilu. Hiihtomuseon omat tilat jäivät puuttumaan vielä vuosiksi.

Arkkitehti Esko Hämäläisen suunnittelema Hiihtomuseon rakennus valmistui vuonna 1989 Lahden Urheilukeskukseen. Se avattiin yleisölle samana vuonna Lylyn päivänä 1. marraskuuta. Vuonna 2000 rakennus sai puisen julkisivun, kun arkkitehti Pekka Salmisen toimiston suunnittelema laajennusosa valmistui. Laajennusosaan avattiin myös moderni auditorio sekä näköalaravintola Voitto. Hiihtomuseon tilat remontoitiin vuoden 2016 aikana. Tilat saivat upean uuden ilmeen arkkitehti Jorma Latvan suunnitelman pohjalta. Museon perusnäyttely ja toimintaosasto uusittiin vuonna 2017 kokonaan. Museovirasto on määritellyt Salpausselän hiihtostadionin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Urheilukeskus ja hiihtostadion

Huomio huomio, täällä Lahti ja Salpausselkä! Lahden urheilukeskus huokuu voimakkaita hiihtoperinteitä. Se on toiminut Salpausselän kisojen ja MM-kisojen näyttämönä vuodesta 1923 lähtien. Maailmanmestaruuskisoja on pidetty vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.

Lahden urheilukeskus on merkittävä urheilun keskittymä Lahdessa. Urheilukeskuksessa sijaitsee stadion, joka toimii kesällä yleisurheilu- ja jalkapallostadionina ja talvella hiihtostadionina. Alueella on kolme hyppyrimäkeä sekä lasten ja nuorten Karpalon hyppyrimäet. Kesäisin stadionilla toimii maauimala ja lähituntumassa toimii jäähalli. Urheilukeskuksesta lähtee monipuolisia hiihto- ja kävelyreittejä Salpausselän maastoon.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

Museovirasto ja ympäristöministeriö luokittelevat Salpausselän hiihtostadionin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Hiihtostadion on merkittävä niin rakennustaiteellisesti, kuin myös osana lahtelaista kulttuuri- ja urheiluhistoriaa. Salpausselän hiihtostadionin vanha sauna, toimisto- ja kilpailukeskuksen rekonstruktio sekä Hiihtomuseorakennus on suojeltu vuonna 2011 vahvistetussa asemakaavassa. Myös eräät Salpausselän alueelle tyypilliset maastomuodot ovat tässä kaavassa saaneet suojelumerkinnän.

Yhteistyökumppanit

Hiihtomuseo toimii yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Lahden Hiihtoseura on yksi Hiihtomuseon merkittävimmistä yhteistyökumppaneista. Hiihtoseuran veteraanit ja Punapaidat ovat olleet vuosien varrella monissa museon hankkeissa mukana. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös Suomen Hiihtoliiton kanssa.

Hiihtomuseo on mukana Suomen Urheilumuseon vetämässä suomalaisten urheilumuseoiden yhteisössä. Hiihtomuseo tekee yhteistyötä myös kansainvälisten liikunta-alan museoiden kanssa kuten Viron Urheilumuseo.

Hiihtomuseo on Suomen urheiluhistoriallisen seuran yhteisöjäsen. Seura kokoaa yhteen urheilu- ja liikuntahistorian harrastajia ja tutkijoita sekä edistää alan monipuolista tutkimusta, toimintaa ja keskustelua Suomessa. Suomen urheiluhistoriallinen seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Suomen Tiedekustantajien liiton jäsen sekä International Society for the History of Physical Education and Sport (ISHPES) yhteisöjäsen.