Ikineuvokset, hiihtoneuvokset ja voittajat

Vaikka Finlandia-hiihto on ensisijaisesti kuntohiihto, käydään kärkipaikoista kilpailua. Helsingin Poliisi-Voimailijoiden Pauli Siitonen oli voittamaton viiden vuoden ajan (1976–1980). Siitosen ansioiksi katsottiin myös luisteluhiihdon kehittäminen, niin kutsuttu ”Siitonen Step”. Kerrotaan Siitosen kerran kärjestä jäätyään halunneen lepuutella puutuneita jalkojaan: hän otti sivuaskelia suksillaan ja havaitsi vauhdin vain kasvavan – hän saapuikin kilpailun voittajana maaliin. 

Vuonna 1976 naisista nopein oli Siiri ”Äitee” Rantanen. Seuraavana vuona Siiri vei naisten tittelin toisen kerran päästäen vain 298 mieshiihtäjää edelleen.  

Sisko Kainulainen oli naisten ylivoimainen mestari. Hän saapui maaliin 12 kertaa ensimmäisenä naisena (1980-1994), näistä kuusi voittoa oli peräkkäisiä 1980-luvulla. Kainulaisen paras sijoitus kokonaiskilpailussa miesten joukossa on vuodelta 1983, jolloin vain 57 mieshiihtäjää oli häntä nopeampia.  

Kari Varis otti tuplavoitot vuosina 2007 ja 2008. Varis oli Finlandia-hiihdon historiassa ensimmäinen, joka voitti sekä perinteisen että vapaan molempina vuosina. Tosin perinteisen osuudella 2007 kisan kolmelle ensimmäiselle saatiin maalissa sama loppuaika. Varis on voittanut Finlandia-hiihdon kaikkinensa 11 kertaa. 

Ikineuvos-tittelin saivat puolestaan he, jotka ovat hiihtäneet kaikki Finlandia-hiihdot alusta alkaen. Tällä hetkellä (2022) ikineuvoksia on 20. 

Vuonna 1988 ensimmäiset 15 Finlandiaa hiihtäneet nimitettiin hiihtoneuvoksiksi, tästä esimerkkinä Juha Mieto. 

Finlandia-neuvos-titteli puolestaan lanseerattiin hiihtäjille vuonna 2016, jotka ovat 30-kertaisia Finlandia-hiihtäjiä. 

Siirry seuraavaan osioon: Talkoolaisten voimannäyte