Finlandia-hiihdon alkusivakoinnit 

Keski-Euroopan massahiihtotapatumien kaltainen hiihtoretki haluttiin saada myös Suomeen.  

Finlandia-hiihdon tavoitteena oli ensisijaisesti edistää kuntoliikuntaa. Sen tarkoitus ei ollut olla kilpailu, vaan päivän mittainen, iloinen ja välitön retkeilyhiihto – laturetki.  

Nimensä tapahtuma sai Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä, koska hiihto lähti matkaan Sibeliuksen synnyinkaupungista Hämeenlinnasta. Muita nimiehdotuksia olivat Suomi-, Ainolan- ja Sibelius-hiihto. 

Ensimmäinen Finlandia-hiihto Hämeenlinnasta Hyvinkäälle vuonna 1973 peruttiin vähäisen lumimäärän vuoksi. Ensimmäinen toteutunut Finlandia-hiihto vuonna 1974 hiihdettiin Hämeenlinnan Katumajärven jäältä Lahden hiihtostadionille 75 km:n reittinä. Ennenaikainen kenttätykin lähtölaukaus siivitti innokkaat hiihtäjät matkaan aurinkoisessa säässä, kesken maaherra Valdemar Sandelinin puheen. 
 
Finlandia-hiihdon ensimmäinen voittaja, Ilomantsin Urheilijoiden Jorma Kinnunen, saapui maaliin ajalla 4.49.23. Kaikkiaan hiihtäjiä oli 1334.  

Merkittävän muutoksen hiihtokilpailuihin toi siirtyminen puusuksista lasikuitusuksiin vuonna 1974. Hiihtokuningas Veikko Hakulinen hiihti lasikuitusuksillaan Finlandian-hiihdon lähes tunnin nopeammin (1975) kuin voittaessaan saman matkan Oslon olympialaisissa 1952. Erillinen naisten sarja tuli mukaan vuonna 1975. Toki naiset saattoivat jo aiemmin hiihtää yleisessä sarjassa. 

Siirry seuraavaan osioon: Kansainväliseksi hiihtotapahtumaksi