Finlandia-hiihdon alkusivakoinnit
![](https://www.lahdenmuseot.fi/uploads/sites/3/2023/01/0b44da4b-fh1974-1024x792.jpg)
Keski-Euroopan massahiihtotapatumien kaltainen hiihtoretki haluttiin saada myös Suomeen.
Finlandia-hiihdon tavoitteena oli ensisijaisesti edistää kuntoliikuntaa. Sen tarkoitus ei ollut olla kilpailu, vaan päivän mittainen, iloinen ja välitön retkeilyhiihto – laturetki.
Nimensä tapahtuma sai Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnistä, koska hiihto lähti matkaan Sibeliuksen synnyinkaupungista Hämeenlinnasta. Muita nimiehdotuksia olivat Suomi-, Ainolan- ja Sibelius-hiihto.
Ensimmäinen Finlandia-hiihto Hämeenlinnasta Hyvinkäälle vuonna 1973 peruttiin vähäisen lumimäärän vuoksi. Ensimmäinen toteutunut Finlandia-hiihto vuonna 1974 hiihdettiin Hämeenlinnan Katumajärven jäältä Lahden hiihtostadionille 75 km:n reittinä. Ennenaikainen kenttätykin lähtölaukaus siivitti innokkaat hiihtäjät matkaan aurinkoisessa säässä, kesken maaherra Valdemar Sandelinin puheen.
Finlandia-hiihdon ensimmäinen voittaja, Ilomantsin Urheilijoiden Jorma Kinnunen, saapui maaliin ajalla 4.49.23. Kaikkiaan hiihtäjiä oli 1334.
![](https://www.hiihtomuseo.fi/uploads/sites/3/2023/01/cb18ad24-1974kartta-1024x616.jpg)
Merkittävän muutoksen hiihtokilpailuihin toi siirtyminen puusuksista lasikuitusuksiin vuonna 1974. Hiihtokuningas Veikko Hakulinen hiihti lasikuitusuksillaan Finlandian-hiihdon lähes tunnin nopeammin (1975) kuin voittaessaan saman matkan Oslon olympialaisissa 1952. Erillinen naisten sarja tuli mukaan vuonna 1975. Toki naiset saattoivat jo aiemmin hiihtää yleisessä sarjassa.
![](https://www.hiihtomuseo.fi/uploads/sites/3/2023/01/e9068338-fh1978_005-1024x582.jpg)
Siirry seuraavaan osioon: Kansainväliseksi hiihtotapahtumaksi